Lauantaina kiersin ja ihailin muutamaa femiiniä figuuria

 

Vai pistikö rennesiläiset maskuliinit vielä paremmaksi:

 

Suurimmat harppaukset otin kuitenkin lenkkeilyn saralla. Astuin selvästi juoksemiseen erikoistuneeseen kauppaan lisäravinnehyllyn kiinnitettyä huomiota. Paikalle tulee terve, laiha ja pieni mies,  jonka kanssa pääsemme vähän juttuun. Ainakin sen verran että saadaan hälytettyä paikalle hänen englantiaan puhuva vaimonsa. Tulee juttua synnyinmaastani, ja hän näyttää seinältä kuvan jossa hän on Helsingin olympiastadionilla Haile Gebreselassien vieressä, edustusasu päällä. Tarkoituksena jousta seuraavaksi 5000 m. Hän on siis Salah El Ghazi. Kaipa maraton puheet vielä todeksi muuttuvat.

Sateisena sunnuntaina oli pyöräilyretken vuoro. Se suuntautui suoraan etelään ajatuksena katsastaa alueen kelpoisuus asumiskäyttöön. Tunnelma oli sub-urbaani. Asuntoja kyllä oli valtavasti, ei oikein mitään muuta. Muutama ulkoilumahdollisuus. Kun ylitin taas kiskot palatakseni pohjoispuolelle, tuntui taas paljon paremmalta, vähän kauppoja ja ravitsemusliikkeitäkin. Sunnuntai-illansuun tapaan kaikki on kiinni. Täytyy käydä kokeilemassa tilannetta seitsemän jälkeen uudelleen.

Palatessani keskustaan ja luopuessani yleisestä pyörästä kävin ihmettelemässä karttaa bussipysäkillä. Vanha mies luuli kuulleensa oikein suustani "bonjuur" ja alkoi päivittelemään minulle linja-autoja, erikoisesti linjaa viisi. Valitettavasti olen niin huono keskusteluihin osallistuja, etten osaa edes oikein nyökkäillä tarinalle ja sanoa lähtöni alla muuta kuin "aurevuaa". Keskustelu on siis eka juttu mitä pitää kehittää. Millä astutaan kehään ja millä lähdetään.

Eräs ranskalainenkin tietää minkälainen auton kuuluu olla ja miten se kuuluu pysäköidä

Un Français savent quel genre de voiture est censé être et comment elle est de se garer